
Sääennusteessa näkyy välillä lukema 1013 hPa, toisinaan 990 hPa tai 1030 hPa. Numerot liittyvät ilmanpaineeseen, mutta mitä niistä voi päätellä? Tarkoittaako korkea lukema aina aurinkoista säätä ja matala lukema sadetta?
Ilmanpaine kertoo, millainen paine ilmakehässä vallitsee. Sen vaihtelut liittyvät tuuliin, sääjärjestelmiin ja usein myös pilvisyyteen ja sateeseen. Yksittäinen lukema ei kuitenkaan ole varma sääennuste.
Mitä ilmanpaine tarkoittaa?
Ilmakehän ilma on kaasua, jolla on massa. Maan painovoima vetää ilmaa alaspäin, ja ilmakehä aiheuttaa maanpintaan kohdistuvan paineen. Meteorologiassa ilmanpaine määritellään voimana pinta-alayksikköä kohti.
Painetta mitataan esimerkiksi sääasemilla ja kotikäyttöön tarkoitetulla ilmapuntarilla eli barometrilla. Ilmanpaineen vaihtelut auttavat meteorologeja kuvaamaan ja ennustamaan ilmakehän liikkeitä.
Mikä on hPa?
hPa on hehtopascal, paineen yksikkö. Paineen SI-yksikkö on pascal (Pa), ja etuliite hekto- tarkoittaa sataa. Siksi:
1 hPa = 100 Pa
Meteorologiassa ilmanpaineen lukemat olisivat pascaleina hankalan suuria. Siksi käytetään hehtopascaleita: esimerkiksi 1013 hPa = 101 300 Pa.
Ovatko hPa ja mbar sama asia?
Kyllä. 1 hehtopascal on täsmälleen 1 millibaari. Molemmat ovat paineyksiköitä, ja numero pysyy muunnettaessa samana:
| hPa | mbar | Pa |
|---|---|---|
| 980 | 980 | 98 000 |
| 995 | 995 | 99 500 |
| 1000 | 1000 | 100 000 |
| 1013 | 1013 | 101 300 |
| 1025 | 1025 | 102 500 |
| 1040 | 1040 | 104 000 |
Vanhemmassa aineistossa tai joissakin säämittareissa voi lukea mbar; nykyaikaisissa sääpalveluissa käytetään usein hPa. Mittalaskurissa on myös laskurit millibaarit hehtopascaleiksi ja hehtopascalit millibaareiksi.
Miksi lukema 1013,25 hPa on tuttu?
1013,25 hPa on standardi-ilmakehässä käytetty merenpinnan ilmanpaineen vertailuarvo. Se vastaa yhtä standardiatmosfääriä, eli 1 atm = 1013,25 hPa.
Tämä ei tarkoita, että todellinen paine olisi kaikkialla tai aina sama. Säätilanteet muuttavat painetta, ja lukema voi poiketa vertailuarvosta tuntuvasti.
Jos tarvitset muunnettavaksi atmosfäärejä tai kilopascaleita, katso Mittalaskurin painemuunnin.
Korkeapaine ja matalapaine – mikä ero niillä on?
Korkeapaine tarkoittaa aluetta, jossa ilmanpaine on ympäristöön verrattuna korkeampi. Ilma tyypillisesti laskeutuu, mikä usein vähentää pilvien muodostumista. Suomen talvessa korkeapaineeseen voi kuitenkin liittyä myös sumua tai matalia pilviä. Korkeapaine ei siis ole automaattinen takuu auringonpaisteesta.
Matalapaineessa ilmanpaine on ympäristöä matalampi. Ilmakehän ilmavirtaukset ja nousuliikkeet voivat suosia pilvien ja sateiden muodostumista. Myös tuuliset säärintamat liittyvät usein matalapaineisiin.
Ilmatieteen laitos korostaa, että matala- ja korkeapaineiden vaikutukset riippuvat vuodenajasta ja säätilanteesta. Yksittäistä hPa-lukemaa tärkeämpää on se, miten paine sijoittuu ympäröivään alueeseen ja miten se muuttuu.
Voiko paineesta päätellä huomisen sään?
Ilmanpaineen suunta kertoo usein enemmän kuin yksi lukema. Selvä paineen lasku voi liittyä lähestyvään matalapaineeseen; nousu voi liittyä korkeapaineen vahvistumiseen. Mutta pelkkä muutos ei kerro, milloin tai kuinka paljon sataa.
Sääennusteessa on huomioitava myös lämpötila, ilmankosteus, tuuli, rintamat, pilvet ja laajemmat säämallit. Siksi kotibarometri on mielenkiintoinen havaintoväline, ei täysimittainen ennustejärjestelmä.
Miksi sääpalvelun ilmanpaine on muunnettu merenpinnan tasolle?
Ilmanpaine pienenee, kun siirrytään korkeammalle, koska yläpuolella on vähemmän ilmaa. Jos verrattaisiin suoraan saman päivän havaintoja merenrannalta ja tunturin huipulta, korkeus itsessään aiheuttaisi eron paineeseen.
Siksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen ilmanpainehavainnot on muunnettu merenpinnan tasolle. Näin eri sääasemien arvoja voidaan vertailla keskenään paremmin. Oman sääaseman anturin mittaama paikallinen paine ja sääpalvelun merenpintapaine eivät siksi välttämättä ole samoja numeroita.
Kuinka paljon ilmanpaine muuttuu korkeuden mukana?
Ilmatieteen laitoksen käytännöllinen likiarvo maanpinnan lähellä on noin 1 hPa:n lasku jokaista 8 metrin nousua kohti. Se sopii korkeuseron nopeaan hahmottamiseen, mutta ei ole tarkka kaava kaikille korkeuksille ja sääoloille.
Jos viet barometrin 80 metriä ylemmäs, paikallinen ilmanpaine voi tällä likiarvolla olla noin 10 hPa pienempi, vaikka suuri säätilanne ei olisi muuttunut.
Mitä isobaarit kertovat sääkartalla?
Isobaarit ovat saman ilmanpaineen pisteitä yhdistäviä viivoja sääkartalla, tavallisesti merenpintapaineeseen perustuen. Jos viivat ovat tiheässä, ilmanpaine muuttuu voimakkaasti lyhyellä matkalla. Tämä liittyy usein suurempaan tuuleen.
Tuulen todelliseen suuntaan ja voimakkuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi maapallon pyöriminen, kitka ja paikalliset olosuhteet. Isobaarit ovat yksi tärkeä osa sääkartan tulkintaa.
Bar, psi ja hPa eivät ole keskenään sama yksikkö
Vaikka sana paine esiintyy myös auton renkaissa, rengaspainetta ei pidä sekoittaa säätiedotteen lukemaan. Yksi baari on 1000 hPa. Tavallinen rengaspaine voi olla esimerkiksi 2,5 bar eli 2500 hPa, kun taas merenpinnan ilmanpaine on yleensä lähellä tuhatta hehtopascalia.
Rengaspaineesta on oma opas: Rengaspaine: bar, kPa vai psi?. Varsinaiset paineyksiköiden muunnokset löytyvät painemuuntimesta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä 1013 hPa tarkoittaa?
Se tarkoittaa noin 1013 hehtopascalin ilmanpainetta. Lähellä tätä on standardiatmosfäärin vertailuarvo 1013,25 hPa, mutta sama lukema ei yksin kerro tulevaa säätä.
Onko 1000 hPa korkea vai matala ilmanpaine?
1000 hPa on standardiarvoa 1013,25 hPa alempi, mutta se, onko kyseessä matalapaine, riippuu myös ympäröivästä painekentästä ja säätilanteesta.
Onko 1 mbar sama kuin 1 hPa?
Kyllä, ne ovat täsmälleen yhtä suuret.
Miksi barometri näyttää eri lukemaa kuin sääpalvelu?
Mittari voi näyttää paikallista painetta, kun sääpalvelun arvo on muunnettu merenpinnan tasolle. Lisäksi mittarien kalibroinnissa ja mittausajankohdissa voi olla eroja.
Onko korkeapaineella aina aurinkoista?
Ei. Erityisesti talvella korkeapaineeseen voi liittyä myös sumua ja matalaa pilvisyyttä.


