
Nykyään on itsestään selvää ilmoittaa matka kilometreinä, huoneen pinta-ala neliömetreinä ja paino kilogrammoina. Vielä 1800-luvulla suomalaisessa arjessa käytettiin kuitenkin aivan toisenlaisia mittayksiköitä. Matkaa voitiin kuvata peninkulmina, kangasta mitata kyynärissä ja pellon pinta-alaa tynnyrinaloina.
Osa vanhoista mitoista perustui ihmiskehoon, osa maatalouteen ja osa käytännön havaintoihin ympäröivästä luonnosta. Samanniminen mitta ei myöskään aina tarkoittanut kaikkina aikoina täsmälleen samaa arvoa. Siksi vanhojen asiakirjojen mittoja ei kannata tulkita aivan samalla tavalla kuin nykyisiä SI-järjestelmän yksiköitä.
Ennen metriä mittoja oli monta
Ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa Suomessa käytettiin pitkään Ruotsista periytyneitä mittayksiköitä. Myöhemmin niiden rinnalla esiintyi myös venäläisiä mittoja. Tämä teki mittaamisesta huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa.
Vanhojen pituusmittojen järjestelmässä esimerkiksi yksi syli oli kolme kyynärää, yksi kyynärä kaksi jalkaa ja yksi jalka 12 tuumaa. Nykyisestä metrijärjestelmästä poiketen yksiköiden väliset suhteet eivät siis perustuneet kymmenjärjestelmään.
Jos haluat muuntaa nykyisiä pituusyksiköitä keskenään, löydät kaikki tavallisimmat muunnokset pituusmuuntimesta.
Peninkulma – kuinka kauas koiran haukku kuuluu?
Peninkulma on ehkä tunnetuin vanha suomalainen etäisyyttä kuvaava sana. Nimen alkuosa peni on vanha koiraa tarkoittava sana. Yhden selityksen mukaan sana on kehittynyt muodosta, joka tarkoitti matkaa, jonka päähän koiran haukunta vielä kuului.
Tällainen alkuperäinen peninkulma ei tietenkään ollut tarkka mittayksikkö. Äänen kantavuuteen vaikuttavat esimerkiksi maasto, sää ja ympäristön melu. Myöhemmässä virallisessa mittajärjestelmässä peninkulma kuitenkin määriteltiin täsmällisemmin: se oli kymmenen virstaa eli noin 10,7 kilometriä.
Nykyisessä suomalaisessa yleiskielessä peninkulma ymmärretään usein yksinkertaistettuna noin kymmeneksi kilometriksi. Myös Mittalaskurin peninkulmat kilometreiksi -laskurissa käytetään käytännöllistä arvoa 1 peninkulma = 10 km. Historiallista tekstiä tutkittaessa on kuitenkin hyvä tarkistaa, minkä aikakauden mittajärjestelmästä on kyse.
Entä poronkusema?
Lapista tunnetaan paljon värikkäämpi etäisyyden ilmaus: poronkusema. Sillä tarkoitettiin matkaa, jonka ajoporo kulki ennen kuin sen piti pysähtyä virtsaamaan.
Poronkusemaa ei pidä ajatella virallisena tarkkana mittayksikkönä. Kotimaisten kielten keskuksen kuvauksen mukaan matkan keskimääräinen pituus on ollut suunnilleen viiden kilometrin luokkaa. Todellinen matka on luonnollisesti vaihdellut poron ja olosuhteiden mukaan.
Peninkulma ja poronkusema kertovat hyvin siitä, miten mittaamista on syntynyt käytännön tarpeista jo kauan ennen tarkkoja mittanauhoja ja standardoituja yksiköitä.
Ihmiskeho mittavälineenä: vaaksa, kyynärä ja syli
Monet vanhat pituusmitat liittyvät suoraan ihmiskehoon. Se oli käytännöllistä: oma käsi tai käsivarsi oli aina mukana, vaikka mittatikkua ei ollut saatavilla.
| Vanha mitta | Mitä se tarkoitti? | Likimääräinen pituus |
|---|---|---|
| Vaaksa | Peukalon ja pikkusormen kärkien väli, kun sormet levitetään | noin 15–20 cm |
| Kyynärä | Kyynärpään ja sormenpäiden välinen matka | noin 59,4 cm |
| Jalka | Vanha standardoitu pituusmitta | noin 29,7 cm |
| Syli | Levitettyjen käsien välinen mitta | noin 1,78 m |
Alun perin kehoon perustuvissa mitoissa on ilmeinen ongelma: kaikkien ihmisten kädet, jalat ja käsivarret eivät ole samanpituisia. Kaupan ja hallinnon tarpeisiin mitat jouduttiinkin myöhemmin standardoimaan.
Myös sana tuuma on säilynyt käytössä. Kannattaa kuitenkin huomata, ettei vanha suomalais-ruotsalaisen järjestelmän tuuma ollut täsmälleen sama kuin nykyinen kansainvälinen tuuma. Nykyinen tuuma on tarkalleen 2,54 senttimetriä, kun Suomessa ennen metrijärjestelmää käytetty tuuma oli hieman lyhyempi.
Tynnyrinala kertoi pellon koosta
Maataloudessa pinta-alaa ei aina ollut luontevaa ajatella neliömetreinä. Vanhoissa mittajärjestelmissä peltojen kokoa voitiin kuvata sen mukaan, kuinka paljon siemenviljaa alueen kylvämiseen tarvittiin.
Tynnyrinala oli vanha pinta-alamitta. Vakiintuneessa järjestelmässä yksi tynnyrinala oli noin 0,494 hehtaaria eli noin 4 936 neliömetriä. Se jakaantui kapanaloihin.
Kapanala oli pinta-alamitta, jonka suuruus oli noin 154 neliömetriä vanhemmassa 32 kapanalan järjestelmässä. Nimi liittyi kylvöön tarvittavaan viljamäärään.
Tässä on helppo sekoittaa kaksi samantapaista termiä: kappa oli tilavuusmitta, kun taas kapanala oli pinta-alamitta. Kapanala tarkoitti siis maa-alaa, johon tietty määrä siementä kylvettiin.
Nykyisiä hehtaareja, aareja ja neliömetrejä voit verrata keskenään pinta-alamuuntimessa.
Kappa, tynnyri ja leiviskä – muitakin vanhoja mittoja
Vanhassa Suomessa tarvittiin luonnollisesti myös tilavuuden ja painon mittayksiköitä. Niiden arvot ovat voineet vaihdella aikakauden ja käyttötarkoituksen mukaan, mutta 1800-luvun mittajärjestelmässä tavattiin esimerkiksi seuraavia yksiköitä:
| Yksikkö | Mitä mitattiin? | Esimerkkisuuruus |
|---|---|---|
| Kappa | Kuivia aineita, esimerkiksi viljaa | noin 5,5 litraa 1800-luvulla |
| Tynnyri | Viljan ja muiden aineiden tilavuutta | koko vaihteli käyttötarkoituksen mukaan |
| Naula | Painoa | noin 425 g |
| Leiviskä | Painoa | noin 8,5 kg |
Kappa on kiinnostava esimerkki vanhan mittasanaston pitkästä elämästä. Sanaa käytetään edelleen joissakin yhteyksissä esimerkiksi torikaupassa, vaikka nykyiset kappa-astiat voidaan määritellä litroina.
Nykyisiä litroja, desilitroja ja muita tilavuusyksiköitä voit muuntaa tilavuusmuuntimessa ja nykyisiä paino- ja massayksiköitä painomuuntimessa.
Suomi siirtyi metrijärjestelmään 1800-luvun lopulla
Vanhojen mittajärjestelmien rinnakkaisuus vaikeutti kaupankäyntiä, viranomaistoimintaa ja tieteellistä mittaamista. Metrijärjestelmä tarjosi paljon yksinkertaisemman ratkaisun: metri, gramma ja niiden kymmenjärjestelmään perustuvat kerrannaiset voitiin muuntaa helposti kertomalla tai jakamalla kymmenellä, sadalla tai tuhannella.
Suomen suuriruhtinaskunnassa metrijärjestelmä otettiin virallisesti käyttöön vuoden 1887 alusta tietyissä valtion toiminnoissa. Siirtyminen tapahtui vaiheittain, ja vuoden 1892 jälkeen vanhojen mittayksiköiden käyttö ei enää ollut sallittua virallisessa kaupankäynnissä samalla tavalla kuin aiemmin.
Muutos ei tietenkään pyyhkinyt vanhoja sanoja ihmisten puheesta. Monet niistä säilyivät kielessä vielä pitkään – ja osa elää edelleen.
Vanhat mitat elävät edelleen
Vaikka Suomessa käytetään nykyään metrijärjestelmää, vanhojen ja muiden mittajärjestelmien vaikutus näkyy yhä arjessa.
- Televisioiden ja näyttöjen koko ilmoitetaan edelleen tavallisesti tuumina.
- Polkupyörien ja autojen renkaissa käytetään tuumamittoja.
- Peninkulma tunnetaan edelleen pitkää matkaa kuvaavana sanana.
- Kappa voi tulla vastaan esimerkiksi perunoiden ja muiden torituotteiden yhteydessä.
- Sanat kuten vaaksa ja syli ovat säilyneet kielessä, vaikka niitä ei käytetä virallisina mittayksiköinä.
Mittayksiköiden historia muistuttaa siitä, ettei mittaaminen ole aina ollut pelkkää matematiikkaa. Yksiköt ovat syntyneet kaupasta, maataloudesta, ihmiskehosta, luonnosta ja jokapäiväisistä tarpeista.
Vanhoja suomalaisia mittayksiköitä lyhyesti
| Yksikkö | Mittaustyyppi | Likimääräinen arvo tai merkitys |
|---|---|---|
| Peninkulma | Pituus | historiallisessa standardissa noin 10,7 km |
| Poronkusema | Etäisyys | epätarkka käytännön ilmaus, noin 5 km |
| Vaaksa | Pituus | noin 15–20 cm |
| Kyynärä | Pituus | noin 59,4 cm |
| Syli | Pituus | noin 1,78 m |
| Tynnyrinala | Pinta-ala | noin 0,494 ha |
| Kapanala | Pinta-ala | noin 154 m² vanhemmassa järjestelmässä |
| Kappa | Tilavuus | historiallinen arvo vaihteli; 1800-luvulla noin 5,5 l |
| Leiviskä | Paino | noin 8,5 kg |
Usein kysyttyä vanhoista suomalaisista mitoista
Paljonko yksi peninkulma on kilometreinä?
Historiallisessa suomalaisessa mittajärjestelmässä peninkulma oli kymmenen virstaa eli noin 10,7 kilometriä. Nykyisessä arkikäytössä peninkulma ymmärretään usein noin 10 kilometriksi.
Mikä oli poronkusema?
Poronkusema tarkoitti matkaa, jonka ajoporo kulki ennen pysähtymistä virtsaamaan. Se ei ollut tarkasti standardoitu mittayksikkö. Matkaksi on arvioitu suunnilleen viisi kilometriä.
Paljonko tynnyrinala on hehtaareina?
Yksi tynnyrinala oli vakiintuneessa vanhassa mittajärjestelmässä noin 0,494 hehtaaria eli hieman alle puoli hehtaaria.
Ovatko vanhat mittayksiköt aina saman suuruisia?
Eivät. Yksiköiden arvot ovat voineet muuttua eri aikakausina ja alueilla. Myös samaa nimeä voitiin käyttää eri tarkoituksiin. Siksi historiallista mittaa muunnettaessa pitää huomioida lähteen ajankohta ja asiayhteys.
Milloin Suomessa otettiin käyttöön metrijärjestelmä?
Metrijärjestelmä otettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa virallisesti käyttöön vaiheittain vuoden 1887 alusta lähtien. Vuoden 1892 jälkeen vanhoja mittoja ei enää saanut käyttää entiseen tapaan virallisessa mittaamisessa ja kaupankäynnissä.
Lähteitä ja lisätietoa
Artikkelin historiallisten tietojen tarkistamisessa on käytetty muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen aineistoja, Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekin metrijärjestelmän historiaa käsittelevää aineistoa, Agricola – Suomen historiaverkon tietoja sekä historiallisia suomalaisia mittataulukoita ja Metsähallituksen julkaisuja.
